Gibraltar & Castillo de Castellar

Gibraltar oli meidän ensimmäinen reissu vähän kauemmas. Gibraltar on Britannian aluetta Espanjan eteläosassa. Alue on vain 6,5 neliökilometriä, ja siellä asuu 33 000 ihmistä. Valuuttana on punnat, mutta eurotkin kävivät siellä, tosin huonolla kurssilla. Onneksi siis vaihdoimme etukäteen puntia. Sinne ajoi vain 1,5h, ja matka tuntui lyhyeltä verrattuna niihin päiviin kun ajettiin Suomesta tänne. Janne haki minut suoraa perjantaina töistä niin ehdittiin mukavasti vielä valoisalla sinne. Janne löysi (jostain saksalaisten camping-app:ista) Espanjan ja Gibraltarin rajan läheltä (Espanjan puolelta) ison parkkipaikan missä sai yöpyä. Alue oli aidattu, ja siellä oli WC sekä vartija koko yön. Onneksi siellä oli muitakin camppereita, niin ei ollut orpo olo. :)

Rajaa ylittäessä piti näyttää passit, ja hieman he halusivat kurkistaa myös autoon. Eivät uskoneet, että kahdestaan liikutaan Caddy Maxilla. :D Kävimme kasvitieteellisessä puutarhassa ja sitten suuntasimme Gibraltarin eteläosaan, jossa oli hieno majakka ja Euroopan eteläisin moskeija. Samalla näimme ihanan auringonlaskun! Ajoimme koko Gibraltarin ympäri jo ensimmäisenä iltana, mutta nähtävää jäi vielä paljon seuraavallekin päivälle. 

Majakka, minä ja linnut 

Ibrahim-al-Ibrahim-moskeija

Lauantaina suuntasimme Gibraltarin vuorelle "The Rock", joka on 426m korkea. Sinne pääsi kätevästi köysihissillä! Hissilipun hinnalla pääsi myös ilmaiseksi vuorella olevaan tippukiviluolaan ja sodan aikaisiin tunneleihin. Vuoren vetonaula on kumminkin ehdottomasti Euroopan ainoa apinalaji, magotti! Heistä varoiteltiin jo ennen hissiä paljon: ei saa koskea, ei saa syöttää, ei saa jättää tavaroita maahan eikä kannata kaivaa laukkua apinoiden nähden. Uhkailivat myös, että jos apinoita syöttää niin saa 4000 punnan sakot! Ajattelin, että ei niitä apinoita varmaan paljoa näe... noh, väärässä olin! He olivat hyvin uteliaita ja nähtiin pariin otteeseen kun he yrittivät varastaa laukkuja tai hyppäsivät turistien olkapäille. 

Tippukiviluola

Huomaa kiitorata taustalla!

Tykkejä The Rockin sisällä

Toisen maailmansodan aikana rakennettu tunneli,
 The Rockin sisällä

Tähystyspaikka

Gibraltarin pääaukio

Pääkadulta

Sunnuntaina suuntasimme pieneen kylään "Castillo de Castellar". Kylä on vanhan linnan sisällä ja sieltä on joka suuntaan ihanat näkymät. Ihastelimme kaupungin pieniä kujia ja paikallisia kauppoja. Löysin kivan hippilaukun sieltä! Lounaalla kävimme Eco Taperia El Cortijossa, ja siitä tuli heti lempi tapas-paikkamme! Ravintolasta sai erilaisia tapaksia kuin muualta, ja raaka-aineet olivat lähialueelta. Sinne haluamme vielä!

Castillo de Castellar

Pieni kyläkauppa

Eco Taperia El Cortijo

Chorizon sai grillata itse

Naapurustoa

Hups, viime päivityksestä onkin aikaa! Aika on mennyt hurjaa vauhtia. Täällä on melkein liikaa näkemistä ja tekemistä! Iltaisin ollaan tutustuttu lähialueisiin ja viikonloppuisin ollaan siirretty koti kauemmaksi. Tässä vähän kuvia ja tunnelmia lähialueilta!

Mijaksen kylä oli ensimmäinen pueblo blanco jossa käytiin meidän kodin lähettyvillä. Pueblo blancot ovat kyliä vuoristossa, jossa kaikki talot ovat maalattu valkoisiksi. Kylä oli mielettömän söpö! Kylässä tiet olivat hyvin kapeita, ja niissä liikuttiin joko kävellen, mopolla tai aasilla. Itse innostuin heti kun näin aasit, ja sanoin Jannelle että nyt hypätään kyytiin! Mentiin sitten aasiajelulle kylään.

Aasiajelulla

Mijas

Jardin Botánico "Molino de Inca" on Torremolinoksen puutarha, jonka Janne bongasi karttaa katsellessaan. Sinne oli vain euron pääsymaksu, ja odotukset oli (ehkä senkin takia) vähän matalalla. Mutta puisto olikin mahtava! Siellä oli paljon erilaisia kasveja, puita ja pieniä vesiputouksia. Vähän harmitti eläimet, jotka asuivat häkeissä.. söpöjähän ne olivat, mutta kuuluisivat meistä luontoon!

Sisäänkäynti

Labyrintti

Pieni näköalapaikka

Sunnuntaina 25.9 Torremolinoksessa oli Romería-kulkue, jota oli pakko käydä katsomassa! Kulkue esijuhli tulevaa juhlaa "Feria San Miguel", mikä alkoi seuraavana keskiviikkona. Kulkueessa oli 63 vaunua, 44 traktoria ja 19 härkävaunua! Kulkue päätyi Torremolinoksen pohjoisosaan, missä on iso metsäalue. Siellä he söivat, joivat ja juhlivat päivää! Ihmisiä oli paaaaaljon!

Fiilis huipussa :)

Janne on käynyt nyt kolme viikkoa espanjan kurssilla Benalmadenassa, missä mun harjoittelupaikka on myös. Siellä ollaan jonkin verran pyöritty, ja sieltä löytyy aina uusia pieniä söpöjä katuja tutkittavaksi. Myös Benalmadenan satama-alue on ihana!

Puerto Marina

La Bateria Park, missä voi soudella

Lohikäärmepuu <3

Benalmadenasta pääsee gondolihissillä läheiselle vuorelle ihastelemaan nähtävyyksiä. Vuorella on paljon patikointireittejä, ja siellä on lintupuisto.  Kaksi kertaa päivässä heillä on esitys, jossa he näyttävät lintuja. Hissin pääsylipulla pääsi myös sinne, joten kävimme katsomassa esityksen! Juontaja oli hauska, ja heitti vitsiä vähän väliä. Linnut olivat hienoja, ja ne lensivät melkein päälle, mikä oli vähän pelottavaa... rohkeimmat saivat pitää lintuja myös kädessä. Itse pelkäsin niitä sen verran etten halunnut koskea! :D Kun kävimme vuorella, oli kuuma päivä, joten emme jaksaneet lähteä tuntien vaellusreissuun. Katsotaan uudestaan, kun tulee viileämmät ilmat!

Malagan keskustaan on 15min junalla. Siellä ollaan käyty vasta kaksi kertaa! Verrattuna Torremolinokseen Malaga on rikas kulttuuristaan. Siellä on paljon vähemmän turismia ja sieltä löytyy museoita, taidegallerioita ja historiallisia nähtävyyksiä. Malaga on Picasson ja Antonio Banderaksen kotikaupunki! Picasso-museoon kävimme tutustumassa. Siellä jokainen sai halutessaan korvakuulokkeet päähän, ja tietyille tauluille löytyi kertomus taulun taustasta. Oli hauska nähdä, miten Picasson työt kehittyivät vuosien varrella! Jo 20-vuotiaana Picasso maalasi tauluja, jotka olivat kuin valokuvia. Myöhemmin hän sitten kehitti oman tyylinsä, mikä oli hyvin omanlaatuinen ja pelkistetty.

Malagueto, Malagan ranta. Etsi Janne.

Paul en Arlequin 1924, Picasso

Mirador de Gibralfaro, Malaga. Taustalla härkätaisteluarena!
Enään 20% Espanjalaisista kannattaa härkätaisteluita.

Vithas Xanit International

Nyt on kaksi viikkoa harjoittelua jo takana! Minulla oli sellainen mielikuva, että täällä ei juuri suomalaisia tulisi olemaan. En tiennyt meidän koulusta tai kavereista ketään, joka olisi menossa Espanjaan harjoitteluun. Noh, toisin kävi! Koululla minua oli jo toinen vaihto-oppilas vastassa vaihtokoordinaattorin kanssa. Hän oli ollut jo kaksi viikkoa harjoittelussa Xanitissa, ja sanoi että on viihtynyt siellä hyvin ja että siellä on muitakin suomalaisia.

Vithas Xanit International

Kun seuraavana päivänä menin Xanitiin minut otettiin suomeksi vastaan ja minulle esiteltiin paikkoja. Sairaalassa on kaksi suomenkielistä tulkkia töissä, jotka auttavat suomalaisia potilaita sekä meitä harjoittelijoita tilanteessa kuin tilanteessa. Toinen tulkeista esitteli minulle sairaalan, ja kertoi että (suomalaisten) lounastauko on sitten 10:30 kahvilassa. Sinne hän minut sitten lähetti siihen aikaan ja sain nähdä muut harjoittelijat. Yhteensä meitä on siellä nyt kuusi suomalaista, ja eilen törmäsin myös neljään uuteen lähihoitajaopiskelijaan!

Meidän kahvila

Tähän asti olen ollut töissä osastolla kolme. Meitä on ollut siellä kaksi harjoittelijaa samaan aikaan. Meille ei annettu omia ohjaajia, vaan joka päivä lyöttäydymme jonkun sairaanhoitajan seuraan. Sairaanhoitajat ovat erittäin mukavia ja antavat meidän ottaa verinäytteitä, kanyloida, puhdistaa haavoja, ottaa ekg:ta ja sekoittaa lääkkeitä. Heillä on vähän rennompi tyyli tehdä kaikkia näitä, eikä aseptiikan kanssa olla läheskään niin tarkkoja kun Suomessa. Kerromme välillä varovaisesti, että "jos oltais Suomessa, niin meidän pitäis tehdä näin.." ja usein he ovat kysymysmerkkinä "really?" :D.

Osastolla on töissä yleensä kolme sairaanhoitajaa (valkoiset vaatteet), kolme lähihoitajaa (vaalean turkoosit vaatteet), esimies (tummempi turkoosi vaate), lääkintävahtimestareita (siniset vaatteet), siivoojia (tummemmat siniset vaatteet) ja lääkäreitä (lääkärin takki, omat vaatteet, korkokengät tai muut hienot kengät). Jokaisella on oma tehtävänsä päivän aikana. Sairaanhoitajat hoitavat täällä tulo- ja lähtötarkastukset, lääkkeet, vitaalien mittaukset, näytteiden otot ja haavojen (kirurginen & trauma) hoidot. He myös kirjaavat kaiken sekä paperille että tietokoneelle... kirjaaminen on ainoa mihin en ole osallistunut (kielimuurin takia). Lähihoitajat hoitavat ruokailut ja perushoidon, mutta ei potilassiirtoja. Potilassiirrot niin sängyssä kun osastojen välissä kuuluvat taas lääkintävahtimestareille.

Soy estudiante de enfermería

Osastolla on harvoin espanjalaisia potilaita (heidät ohjataan yleensä toiseen kerrokseen). Olen hoitanut brittejä, gibraltalaisia, ruotsalaisia, tanskalaisia, norjalaisia, hollantilaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja suomalaisia. Ja tänään yhtä japanilaista! Skandien kanssa minusta on ollut hyötyä, kun olen voinut tulkata sairaanhoitajan/lääkärin ja potilaan välillä. Muiden potilaiden kanssa on ollut haasteellisempaa kielen suhteen, niin sairaanhoitajalle kuin minulle. Osaston sairaanhoitajat eivät ole erittäin hyviä englannissa... esimerkiksi eilen kysyin ohjaajaltani "Do you check the cannulas every day?" ja hän vastasi "No we don't if they are good". Ahaa. :) Ensi viikolla aloitan uudella osastolla! Jännää!